Jotta sivuston käyttö olisi sinulle sujuvaa ja mainokset kiinnostavia, Sanoma yhteistyökumppaneineen käyttää evästeitä. Jatkamalla lukemista hyväksyt evästeet. Lisätietoja
Takaisin

Pitkät työpäivät ja stressi lisäävät masennusriskiä

atjuttu160418.jpg

Kelan korvaamista sairauspäivistä noin joka neljäs johtuu masennuksesta tai muusta mielenterveyden häiriöstä. Ylipitkät työpäivät ja jatkuva työstressi lisäävät riskiä sairastua masennukseen.

Työstressi lisäsi masennusta jopa 30-80 prosenttia. Vähintään 55-tuntista työviikkoa tehneillä oli puolestaan 11 prosenttia suurempi masennusriski verrattuna 35-40-tuntista työviikkoa tehneisiin henkilöihin.

Tulokset ilmenevät Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, jossa tehtiin laajoja meta-analyyseja. Ne kokosivat ensimmäistä kertaa yhteen kansainvälisen tutkimustiedon tärkeistä työhön liittyvistä mielenterveyshäiriöiden riskitekijöistä. Mukana oli jo julkaistuja kansainvälisiä tutkimuksia sekä laajoja ennen julkaisemattomia aineistoja.

Vaatimukset ja vaikutusmahdollisuudet epäsuhdassa

Työntekijän kokema työn vaatimusten ja vaikutusmahdollisuuksien välinen epäsuhta nousee analyyseissa esiin yhtenä isona mielenterveyden häiriöiden syynä. Tämä on haaste  varsinkin esimiestyölle. Työtehtävä, joka on toiselle sopivan vaativa, voi toiselle olla ylivoimainen. Lisäksi ylipitkät, yli 55 tunnin työviikot kasvattavat masennusriskiä.

Pitkät työpäivät aiheuttivat masennusta varsinkin Aasiassa ja Euroopassa. Sen sijaan Pohjois-Amerikassa ja Australiassa yhteyttä ei pitkien päivien ja masennuksen välillä ei havaittu.

Miten työhön paluu onnistuu masennuksen jälkeen?

Meta-analyyseissa selvitettiin myös pitkään masentuneina olleiden työhön paluun onnistumista – eli mitkä asiat edistivät työhön paluuta ja mitkä hidastivat sitä.

Ikääntyvät työntekijät ja vakavasta masennuksesta kärsivät palasivat muita epätodennäköisemmin töihin. Myös useista eri psyykkisistä ja fyysisistä sairauksista kärsiville työhön paluu oli hankalaa. Suomalaisessa kuntatutkimuksessa yli 50-vuotiaista joka viides ei palannut vuoden kuluessa töihin masennussairausloman jälkeen.

Nuoremmista työntekijöistä yli 90 prosenttia palasi töihin oltuaan masennuksen tai ahdistuksen takia sairauslomalla. Myös persoonallisuustyypiltään tunnolliset palasivat keskimääräistä useammin töihin.

On paljon asioita, joihin vaikuttamalla voidaan pienentää masennusriskiä ja helpottaa työhön paluuta, kuten työtehtävien muokkaus ja työajan lyhentäminen.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevista vajaa puolet  eli 42 % on määräaikaisella tai pysyvällä eläkkeellä mielenterveyden häiriön vuoksi. Mielenterveyshäiriöt ohittivat tuki-ja liikuntaelinsairaudet työkyvyttömyyden suurimpana syyryhmänä vuonna 2000 ja tilanne on pysynyt samana.

Nuorilla, alle 35-vuotiailla työkyvyttömyyseläkkeensaajilla jopa neljällä viidestä työkyvyttömyyden syynä oli jokin mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö.

 

Lähteet: Työterveyslaitos, Eläketurvakeskus

 

LISÄÄ AIHEESTA

25.06.2018
SAAKO TYÖNHAUSTA LOMAILLA?
19.06.2018
LOMAA KOHTI...
12.06.2018
ODOTATKO LOMAA?

Etsi työpaikkaa