Jotta sivuston käyttö olisi sinulle sujuvaa ja mainokset kiinnostavia, Sanoma yhteistyökumppaneineen käyttää evästeitä. Jatkamalla lukemista hyväksyt evästeet. Lisätietoja
Takaisin

Voitolla työhön -blogi: Palkataan täydellinen työntekijä

atblogi211216.jpg

Rekrytointi on totista hommaa. Sopivan työntekijän etsimisessä on tänä päivänä valtava valinnan vapaus/vaikeus – porukkaa punkee joka hommaan oikealta ja vasemmalta. Vaatimukset ovat korkeammalla kuin koskaan, ehkä joskus liiankin? Tarkoitus on kuitenkin löytää tehtävään sopiva ihminen, ei aina sitä täydellistä.

Oi niitä aikoja, kun työtä sai kyselemällä tutuilta ja aloittamalla vapaaehtoisesti vähän vaatimattomammista hommista. En ole itsekään mikään metusalem vielä, mutta ekoihin siivous- ja kauppahommiin pääsin vain pistäytymällä pikaisesti paikan päällä. Ensimmäiseen pidempäänkin työsuhteeseen riitti pirautus oikealle henkilölle oikeaan aikaan. Ansioluettelo taisi olla jo niihin aikoihin kasassa, mutta en joutunut lähettämään sitä kertaakaan kun ikä vielä alkoi kakkosella.

Tämän hetkiseen ammattiini asetuin opistokoulutuksen ja onnistuneen työharjoittelun kautta. Sen jälkeen ovat ahkera työnteko ja viidakkorumpu hoitaneet uudet hommat. Suoraan sanoen, en usko hetkeäkään, että samanlainen vihreä aalto enää tänä päivänä kohdallani onnistuisi. Seula alkaa olla sitä luokkaa, että kouluja käymätöntä ja keski-ikäisyyttä lähestyvää lähinnä hirvittää.

Täytyy myöntää, että en aina ihan ymmärrä nykyajan työpaikkailmoituksia. Korulausein naamioidut perustehtävät ja romaanin pituinen luettelo vaatimuksista antavat lähinnä hiukan hukassa olevan ja päsmäröivän kuvan työnantajasta, ja vaativat jopa yli-inhimillistä tekijää loppujen lopuksi ihan tavalliseen työhön. Aivan kuin tämä valtava työnhakijoiden valikoima tekisi joistain rekrytoijista hiukan suuruudenhulluja. Työnhän täytyy sopia myös tekijälleen, kyseessä on kuitenkin kahden kauppa, ei yksisuuntainen valintaprosessi. Todella potentiaaliset hakijat saattavat karsiutua jo siinä vaiheessa, kun työpaikkailmoitus kuulostaa narsistisen niuhottajan deitti-ilmoitukselta.

Tällaista naiivia hörhöä häiritsee myös se näkökulma, että työnhakija on automaattisesti alempiarvoinen, se nöyrä osapuoli, jonka täytyy hyppiä renkaiden läpi ja kiekaista kaikissa oikeissa kohdissa, jotta pääsisi edes jatkokierrokselle. Tällainen ajattelu ei nähdäkseni hyödytä työnantajaa tai -hakijaa. Kaikki lienevät lopulta tyytyväisempiä, kun tilanne on tasa-arvoinen ja myös työnhakijan tarpeet ja toiveet otetaan huomioon.

Tuloksen epärealistisesta rekrytoinnista huomaa esimerkiksi nyt niin trendikkäällä media- ja pr-alalla selkeästi - vaihtuvuus on valtavaa. Se kaikkein halutuin työntekijä loikkii työstä työhön kuin lohi ylävirtaan, eikä tehtäväänsä tyytyväistä, pitkäaikaista tekijää saada hommaan millään.

Näyttää siltä, että työnantajan markkinat vapauttavat toimimaan mitä erikoisimmilla tavoilla. Itsensä työllistävä tai keikkatyöläinen saatetaan kutsua keskustelemaan vaikkapa uudesta projektista, mutta tapaaminen osoittautuukin kovan luokan työhaastatteluksi. Väijytykseen kävellyt kandidaatti ei ole osannut valmistautua tilanteeseen millään tavalla, eikä tiedä vielä haastattelunkaan aikana edes mistä tehtävästä on kyse. Kätevä tapa työnantajalle testata potentiaalisen alaisensa kykyjä, mutta täysin epäreilu ja turhaan kärjistetty asetelma. Suorahakijan eli headhunterinkin olisi reilua valottaa tilannetta haluamalleen henkilölle ennen varsinaista tapaamista.

Työnantajalla on siinä mielessä hieno tilanne, että tekijöitä löytyy joka tarpeeseen. Tarpeet tulee kuitenkin osata ihan aluksi kartoittaa oikein.

Voitolla työhön -blogi puntaroi työelämän eri alueita tasapuolisesti. Käsittelemme rehellisen ronskisti myös epätyypillisten työsuhteiden kuten pätkä- ja keikkatyön sekä freelancerin elämän paikoin kimuranttejakin kiemuroita. Huokaise hetkeksi, nappaa kuppi kuumaa ja liity seuraan.

 

 

 

 

LISÄÄ AIHEESTA

19.06.2017
VOITOLLA TYÖHÖN -BLOGI: MINUSTA EI OLLUT KOTIÄIDIKSI
13.06.2017
VOITOLLA TYÖHÖN -BLOGI: MENEEKÖ LOMA SIVU SUUN?
05.06.2017
VOITOLLA TYÖHÖN -BLOGI: TYÖPAIKKAROMANSSIT KUULUVAT ELÄMÄÄN

Etsi työpaikkaa