Jotta sivuston käyttö olisi sinulle sujuvaa ja mainokset kiinnostavia, Sanoma yhteistyökumppaneineen käyttää evästeitä. Jatkamalla lukemista hyväksyt evästeet. Lisätietoja
Takaisin

Voitolla työhön -blogi: Taukojen tärkeys

atblogi050917.jpg

Luovuus, motivaatio, jaksaminen ja työsuoritus saavat virtaa vaihtelusta ja aivolevosta. Tappavan tasainen työtahti hidastaa työntekoa, vaikka painaisit pidempää päivää.

Meillä on pidempiä lomia ja vapaita, jotta saamme ladata akkujamme työrupeamien välillä. Kahdeksan tunnin työpäivänä pidämme ehkä pari kahvitaukoa ja lounastunnin. Tehokkuuden, tuottavuuden, usein pakonkin nimissä, moni tekee pitempää päivää ja jättää vielä tauotkin väliin.

Suomea usein jopa moititaan ”löysästä” työkulttuurista. Meillä tosiaan on muuhun maailmaan verraten pitkiä lomia ja lyhyehköt työpäivät. Nähdäkseni tähän muun muassa teknologia ja kehitys pyrkiikin. Meillä on koneita ja robotteja hoitamassa tauotonta, monotonista työtä, jotta saisimme tehdä jotain mielekkäämpää. Etätyöskentely lisääntyy jatkuvasti, jotta saisimme itse valita työympäristömme mahdollisuuksien mukaan. Eihän omaan elämään sopiva työrytmi tarkoita löysäilyä, vaan nimenomaan työn optimointia sellaiseksi, että se sujuu saumattomammin ja mielekkäämmin, toisin sanoen myös tehokkaammin.

Myös tutkimukset osoittavat, että nimenomaan tauot ovat tuottavuuden ja keskittymiskyvyn kannalta tärkeitä. Paljon pieniä taukoja pitävä saa usein työhön panostetusta ajasta enemmän irti kuin töitä putkeen painava. Ihanteellisimmaksi työrytmiksi on eräiden laskelmien mukaan ehdotettu 52 minuuttia työtä ja 17 minuuttia lepoa. Tämä tarkoittaa, että tekijä keskittyy täysillä työhön tuon tunnin ajan, ja puuhaa sitten vartin verran jotain aivan muuta kuin työasioita – tavallaan buuttaa aivonsa.

Aivot antavat itsestään eniten irti vain tunnin verran ja tarvitsevat sen jälkeen pientä lepoa tai nollausta saman aiheen ajattelusta. Tämän tietää jokainen stressaajakin; mitä tiheämpi kehä huolista päässä pyörii, sitä toivottomammalta tuntuvat kaikki mahdolliset lopputulokset. Ajatukset ovat lopulta sankkaa ja synkkää puuroa, josta ei saa mitään selvää. Nukutun yön jälkeen asiat usein selkenevät ja yksinkertainen ratkaisu voi jopa pälkähtää päähän ihan itsestään.

Tiheiden taukojen pitäminen on toki turhaa, jos työvire on muutenkin hyvä, energiaa riittää eikä ajatus katkeile. Tauottaminen sopii nimenomaan tilanteisiin, joissa ajatukset harhailevat, mitään ei tunnu saavan aikaiseksi ja järkevän tuloksen tuottaminen vie kohtuuttomasti aikaa.

Tauot saattavat äkkisältään kuulostaa kovinkin kannattamattomalta lusmuilulta. Tarkoitus on kuitenkin hoitaa työ silloin kun suoritustaso on parhaimmillaan, ja antaa aivojen levätä hetkinä, kun työnteko takkuaa joka tapauksessa. Tauon jälkeen suoritustaso taas nousee, mutta ilman taukoa tuottamattomuus saattaa jatkua jopa loppupäivän.

Myös pidemmät tauot tekevät usein hyvää motivaatiolle. Työnkierto, tehtävien vaihtelu tiimiläisten välillä - jotain uutta jo hallinnassa olevaan hommaan. Vaihtelu avaa uutta perspektiiviä myös omiin arkisiin tehtäviin ja uuden oppiminen tuo korvaamattomia onnistumisen tunteita. Hetkeksi toisen töppösiin astuminen sopisi erinomaisesti myös korkeammille johtohahmoille, ihan tv-kameroiden ulkopuolellakin.

On toki harmillisen ilmiselvää, että tiheät tauot ovat monelle sula mahdottomuus eikä niistä voi itse päättää. Siksi soisin työnantajien perehtyvän aivolevon etuihin tarkemmin. Asiaa on helppo testata esimerkiksi parin viikon kokeilupätkällä. Työntekijä voi pitää kirjaa työtehtäviin kuluneesta ajasta normimenolla ja tehdä sitten saman taukosysteemin kanssa. Sanomattakin on selvää, että esimerkiksi asiakaspalvelija jaksaa hymyillä ja eläytyä asiakkaista huolehtimiseen paremmin, kun saa huoahtaa hetken.

Vaikka ihmiskeho kovin kiehtova kyhäelmä onkin, me emme ole robotteja, jotka selviytyvät latauksella per päivä. Koko kehomme toimii luonnon tapaan sykleissä, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Myös ihmistä, työntekijää, olisi kohdeltava kestävän kehityksen ajatusmallilla.

VOITOLLA TYÖHÖN -BLOGI PUNTAROI TYÖELÄMÄN ERI ALUEITA TASAPUOLISESTI. KÄSITTELEMME REHELLISEN RONSKISTI MYÖS EPÄTYYPILLISTEN TYÖSUHTEIDEN KUTEN PÄTKÄ- JA KEIKKATYÖN SEKÄ FREELANCERIN ELÄMÄN PAIKOIN KIMURANTTEJAKIN KIEMUROITA. HUOKAISE HETKEKSI, NAPPAA KUPPI KUUMAA JA LIITY SEURAAN.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

LISÄÄ AIHEESTA

26.09.2017
VOITOLLA TYÖHÖN -BLOGI: RYHMÄSSÄ ON VOIMAA!
19.09.2017
VOITOLLA TYÖHÖN -BLOGI: VIHAINEN VANHEMPI NAINEN
12.09.2017
VOITOLLA TYÖHÖN -BLOGI: TYÖSKENTELISITKÖ PIENEMMÄLLÄ PALKALLA?

Etsi työpaikkaa