Jotta sivuston käyttö olisi sinulle sujuvaa ja mainokset kiinnostavia, Sanoma yhteistyökumppaneineen käyttää evästeitä. Jatkamalla lukemista hyväksyt evästeet. Lisätietoja
Takaisin

Voitolla työhön -blogi: Työpersoona on osa toimivaa työelämää

AT Blogi 270616.jpg

Ihminen voi olla täysin erilainen työssään ja vapaa-aikanaan. Melko monessa ammatissa suorastaan vaaditaan ainakin jonkinlaista oman persoonan suitsintaa tai suurentamista.

Olen vapaalla jopa erakkomaisuuteen taipuvainen, mutta veikkaan, että työtuttuni kuvailisivat minua sosiaaliseksi. Omaksuin tämän tuplapersoonan jo kouluaikana, kun vaihdoin koulua melko moneen otteeseen. Ulospäinsuuntautunut ja puhelias minä sai helposti uusia kavereita, vapaalla saattoi jopa väsyttää kaikki se panostus ja petraaminen.

Venyn ja paukun duunioloissa lähes loputtomiin ja joskus se kostautuu kotona. En jaksakaan hymyillä ja seurustella yhtä anteliaasti vapaalla. Saatan myös leimahtaa läheisilleni helpommin, koska patoan negatiivisia tunteitani päivän aikana. Veikkaan, että olen saanut paljon töitä ”helpon tyypin” -maineeni avulla. Silti korostan, että itseään ei kannata rikkoa rakentaessaan työpersoonaa. Taisin jossain kohtaa venyttää joviaaliuden jänteeni niin pitkälle, että jouduin itse sen uhriksi. Liian reilu ei työelämässäkään voi olla, puoliaan on pidettävä eikä suostuttava itselle epäedullisiin vaatimuksiin.

Työpersoona on silti minun näkökulmastani välttämätön ominaisuus lähes kaikessa työssä. Joskus sitä tarvitaan vain ripaus, toisissa hommissa täytyy keikauttaa koko persoona päälaelleen. Harvassa työssä voi olla kuin kotonaan, ei edes kotitoimistossa. Eritoten puhelimessa ja meileissä, eleiden ja ilmeiden puuttuesssa, asiallisuus on valttia. Suurimman osan meistä täytyy hillitä kieltään ja usein yrittää kiinnostua asioista, joista emme nakkaisi pulun plöröä omalla ajallamme.

Kävin tuttavani kanssa väittelyä asiasta. Hän oli sitä mieltä, että on valheellista olla työelämässä erilainen kuin vapaalla. Hän totesi, ettei tulisi mieleenkään teeskennellä jotain muuta mitä on vain työn vuoksi. Ketuttaisi kuulemma liikaa tepastella tekohymy naamalla ja olla pakosta pirteä muiden iloksi. Eikä kuulemma kukaan voi olla niin epäkohtelias tai epäsosiaalinen, ettei voisi töissä olla oma itsensä.

En osaa samaistua tuohon ajattelutapaan. Mielestäni on valtava osa ammattitaitoa käyttäytyä töissä asian- ja aiheenmukaisesti. Toimisiko infrastruktuurimme, jos jokainen myyjä, tarjoilija ja farmaseutti kertoisi asiakkaalle tasan tarkkaan, mitä mieltä heistä on? Tuskin lastentarhanopettajatkaan keskustelevat vapaalla vain traktoreista, poneista tai supersankareista vuoristoradan lailla vaihtelevalla intonaatiolla? Mitä jos kosmetologi kipaisisi kesken hoidon röökille ja avautuisi sen jälkeen parisuhdekriisistään?

Tiedän kokemuksesta, että työpersoonan ylläpito voi olla yksi väsyttävimmistä asioista työpäivässä. Asiakaspalvelijoilta odotetaan hymyä, alttiutta auttaa ja pitkää pinnaa. Hoitoalan ihmisiltä puolestaan asiallisuutta ja luotettavuutta. Hyvää tai huonoa, nämä odotukset ovat universaalisti juurtuneet ihmisiin, ja kun ne eivät toteudu, ollaan ongelmien äärellä.

Työpersoona ei voi valita kenen kanssa asioi tai tykkääkö tietystä työkaverista vai ei. Asiaa ei kuitenkaan voi kuitata ajatuksella, olen mitä olen, ottakaa tai jättäkää. Nämä käsitteet kuuluvat sosiaaliseen älykkyyteen ja ammattitaitoon. Synnymme kaikki tietynlaisen temperamentin kanssa, mutta yleensä aikuinen ihminen pystyy säätelemään tunteitaan ympäristön ja ympärillä olijoiden mukaan.

Rasittavuus on tietysti suoraan verrannollinen yksityishenkilön ja työminän välisiin ristiriitoihin. Työkseen puhuva ei välttämättä halua avata suutaan enää koko iltana. Koko päivän kokkaava saattaa jättää vapaa-ajan ruoanvalmistuksen puolisolle tai lähiravintolalle.

Työpersoonan omaksuminen myös auttaa työelämän haasteissa: haukut ottaa vastaan tarjoilija Virtanen, ei yksityishenkilö Virtanen. Parhaassa tapauksessa työminä on jatke omasta persoonasta, joka on helppo ravistella harteilta työpäivän loputtua.

Työpersoonaa testaillaan nykyään usein jo rekrytointiprosessissa. Ehdottaisin silti, että aiheeseen ei kuitenkaan kannata turhan paljon valmistautua. Jos sovit hakemaasi työhön, tiedät automaattisesti, minkälaista käytöstä sinulta odotetaan. Ei ole vääränlaisia työpersoonallisuuksia, on vain erilaisia tehtäviä, työpaikkoja ja ihmisiä.

Voitolla työhön -blogi puntaroi työelämän eri alueita tasapuolisesti. Käsittelemme rehellisen ronskisti myös epätyypillisten työsuhteiden kuten pätkä- ja keikkatyön sekä freelancerin elämän paikoin kimuranttejakin kiemuroita. Huokaise hetkeksi, nappaa kuppi kuumaa ja liity seuraan.

 

 

LISÄÄ AIHEESTA

07.12.2016
VOITOLLA TYÖHÖN -BLOGI: PIENISSÄ JOULUISSA
29.11.2016
VOITOLLA TYÖHÖN -BLOGI: KUNNIOITUS KULKEE KAHTEEN SUUNTAAN
22.11.2016
VOITOLLA TYÖHÖN -BLOGI: NE TYÖELÄMÄN PIENET ILOT

Etsi työpaikkaa